Puhujana Katri.
Miten minä voin olla näin tyhmä? Hukuttaa nyt hyvä pelehtimiskumppani!
Theodor pääsee nyt pois altaasta.
Päästin hänet. Olihan uimisesta ollut hyötyäkin, hänestä tuli lihaksikas. Toivottavasti
en kuole hänen alleen ollessamme.. *kröhöm*
Hänen bodailunsa jälkeen hyppäsin onnesta hänen syliinsä. Ei enää hukuttamisia. Anteeksi.
Pitihän hänen syödä ruokaa, mutta se meni pilalle.
Theodor söi silti nälkäänsä.
"YÖK, tulee oksennus" Theodor valitti.
Hän pisti ruoan roskiin, tai noh, pöydälle ja alkoi tekemään salaattia.
Haavahan siitä sormeen kuitenkin tuli.
Tämä sentään ei mennyt pilalle..
Menimme nukkumaan. Katsokaa Theodorin upea nukkumisasento.
Aamulla piti lähteä töihin. Yöllä olin huomannut yhden jutun. Surullisen jutun.
Kerron sen töistä tultuani.
Kun tulin töistä, Theodor juuri oli lähdössä. Nyt joudun pitkittämään tätä asiaa.
Oksensin. Olikohan tämä johtuvasta vauvasta?
Kyllähän se oli. Raskauteni alkoi. Toivottavasti tulee tyttö.
Tämmöinen tyttö tuli sateella käymään. Tervehdin häntä.
Ja menin vähän lepäämään ennen kuin Theodor saapuu. (On siinä törkeä nainen, kun jättää
vieraat yksin ja menee itse nukkumaan!)
Theodor saapui ja tuli nukkumaan kanssani. Huomenna kerron asiani!
Aamu saapui, ja mahani kasvoi entisestään. Kohta pienokainen syntyy.
Theodor puhui puhelimessa vihrevauvoista. Huhhuh.
Kuiskasin tanssiessamme Theodorille; Kulta, nämä ovat viimeiset hitaamme. Anteeksi.
Joudun muuttamaan pois, koska Leacyn säännöissä lukee, ettei saa ottaa asuttua miestä. Anteeksi,
olen todella pahoillani. Nämä ovat viimeiset hitaamme.
Theodor kosketteli lastaan viimeisen kerran ja hyvästeli sen.
Hän soitti taksin kyyneleet valuen poskiltaan.
Taksi saapui sateisena aamuna. TOIVOTTAVASTI OLEMME VIELÄ YSTÄVI...
Olin huutamassa, kunnes Theodor jo häipyikin.
BYÄÄÄH.. Olen menettänyt kaiken. Olisihan hän tietysti voinut asua täällä,
mutta oisin halunnut naimisiin hänen kanssaan. NYHYY..
Ei auttanut kuin poistaa tukos. Pitääkö raskaana olevan naisen vielä puttata pönttöä?
Tuli ilta, ja tervehdin koiraa lohdutukseksi.
Se ei ehkä ollut oikein. Tuhosi AINOAN syömistuolini. *Huoh* Tänään ei mikään
mene hyvin. *NYYH*
Katsokaa nyt kuinka paljon tuholaisia. Pitää kai sitä kutsua tuholaistorjuja.
Ja sieltä hän suvaitsi saapua. Maksoi mitä maksoi, tuholaiset on saatava kuriin.
Katselin vielä meidän yhteisiä valokuviamme. Purskahdin itkuun.
Tässäpä tämä. Tämä oli minun mielestäni aika tylsä, koska pari kuvaa katosi
koneeltani mysteerisesti. :o Mutta seuraava osa on vähän jännempi, koska
silloin Katrin pieni pienokainen syntyy. ;> Kommentteja raapustamaan! ;)
Kommentit